Päivät vähenee ja meno paranee

Ennen Tokiossa käväsyä olin kirjottanut Kylteri-lehteen pitkähkön haastatteluihin perustuvan artikkelin kiinalaisista opiskelijoista ja viettänyt intensiivisen viikon tenttien ja kiinalaisen ryhmätyöryhmän kanssa. Olin siis jo aika syvällä tässä systeemissä ja paikallinen identiittini alkoi hiukan liikaa vaikuttua suhteestani paikallisiin ihmisiin ja systeemiin.

Tokiossa käyminen toi taas vähän länsimaisempaa perspektiiviä maailmaan, joten nyt koen mukavasti olevani taas hiukan ulkopuolisempi tässä systeemissä. Konkreettisimmillaan tämä näkyy täydellisessä kyllästymisessä kouluruokaloiden mössöihin. Viidelläkymmenellä sentillä ei täälläkään kamalan laadukasta ruokaa massoille tehdä. Viime aikoina on tullut myös paljon enemmän arkihengailtua länkkärien kanssa, joka on myös kasvattanut välirikkoani kiinalaisiin.

Toisaalta syventymistäni paikalliseen menoon on viime viikolta lähtien alkanut kasvattamaan se, että päätin ottaa Kiinan kielen privaattikursseja 2h viikossa loppuajaksi. Ihan uskomatonta näiden tapa ääntää asioita ja pienten ääntämisvivahteiden tuottamat erot. Jännä nähä mitä käy.

Tapahtumia

Viime viikolla käytiin kaupungin kuumimmassa yökerhossa Suzie Wongissa. Makee paikka! Siellä tapaa kaupungin rikkaimmat (venäläiset) liikemiehet ja Kiinan laadukkaimmat ilotytöt. Kyllä, paikka on vissiin ollut asiakaskunnaltaan pienessä alamäessä viime aikoina. Tosi hmm kämp(?) kokemus. En oo varmaan ikinä nähnyt yhdellä silmäyksellä niin paljon rahaa edustettuna.

Paikan kovin jätkä oli omassa aitauksessaan istuva iäkkäähkö liikemies, joka välillä istui ja välillä tanssahteli heilvaan tyyliin turkkiin yms. sälään pukeutuneen nuorehkon cocktail-lasia pitelevän vaimonsa kanssa. Arvioin miehen tilanneen ainakin kesätöisen kuukausipalkkani verran skumppaa. Välillä hän vaivaantui valitsemaan ravintolan sikarilaukusta paksuimman kuubalaisen. Vaikea kuvailla, sääli ettei ollut kameraa.. Törkeän rikkaan miehen karikatyyri: kultaiset kalvosinnapit, paksu sikari, silkkinen puku, skragan sijaan silkkihuivisysteemi hopeisen neulan lävistämänä, harmaahkot hiukset kammattu taakse, kummisetämäisesti roikkuvat posket, röyhkeä ilme ja jatkuvasti vihainen. Pääsimme hyvin läheiseen kontaktiin kaverin kaa. Poistuessaan hän pyrki kävelemään käytävällä kännisen kaverini ohitse, ei ihan heti saanut tilaa ja huusi "FUCK OFF!". Känninen kaverini löi häntä kyynerpäällä hauikseen - oppiipahan käyttäytymään.

Miksi kaverini oli kännissä? Siksi, koska maastohousuihin pukeutunut huorien ympäröimä kiinalainen jäbä oli tarjonnut jätkille juomia. Kiinassa juoman tarjoaminen useimmiten tarkoittaa sitä, että kalja on vedettävä kilpaa ykkösellä alas. Tää kaveri suuttui, jos jätti pisaroita pohjalle. Ainoa, mitä hiukan pelottava jätkä koko aikana puhui, oli "Me Chinese army!". Mua ja yhtä toista jannua se ei hyväksynyt juomarinkiinsä.

Maanantaina koin ehkä mahdollisimman vastakohtaisen kiinalaisen elämyksen, kun ajauduin pyörälläni köyhälistön alueille. Käväsin Linnunpesä-stadikalla fillarilla ja päätin ottaa toisen reitin takas. Oli jännä tsiigailla köyhien ihmisten hökkeleitä ja nähä niiden meininkiä. Paljastu mm. mihin roskisdyykkarit lopulta tuovat roskansa ja miten köyhien taloja tuhotaan rikkaiden ihmisten kerrostalojen alta pois. Noi mestat on tossa ihan naapurissa, mutta junaradan toisella puolella. Pistän kuvia sit ku ehin.

Saman päivän illalla käväsin kuuntelemassa australialaista torsoa - kirjaimellisesti. Jamppa oli nimittäin syntynyt ilman jalkoja ja käsiä, mutta onnistunut kuitenkin menestymään elämässä ja nyt kaveri käy luennoimassa motivaatiosta eri puolilla maailmaa. Se oli oppinut seisomaan pystyasennossa ja kulkemaan eteenpäinkin. Hauskinta oli ku se pomppi eteenpäin. Sinänsä tosi jännä tyyppi ja tarina, mutta - kuten oletinkin - itse asia oli aika perus kauraa.

Olen myös oppinut valtioiden välisten valuttasiirtojen moderniudesta sen, että Suomesta kestää yli viikko rahojen siirtymiseen avaamalleni kiinalaiselle tilille. Nihkeetä velkaantua yhä enemmän kavereille ku omia rahoja ei kuulu.

Nyt tapaamaan kiinalaista business communication -ryhmää.